Pura vida!

Talla kertaa olin nokkela ja kirjoitin tan jo asemalla valmiiksi ennen kun paastiin tanne Tortugueroon. Koko venematkn satos kun saavista kaataen j hyydyttiin, mutta lammin voileipa poweritti taas kirjoittamaan! Vietetaan lauantaita viel kahden tunnin verran., ja koitan laittaa kuvia seka tanne etta facebokkiin. Ihan loistavaa silla paasin vihdoin kattomaan mita rapsyja on tullu otettua ja suuri osa on hyvalaatuisia. Huono valo ja kosteus ei siis oo haitannut kameraa.

Saa on ollut mukavan viilea koko viikon, sadekauden sateet on kastelleet yhden jos toisenkin mutta siita on toivuttu viimeistaan seuraavaan ateriaan mennessa. Kokkausvuoro on osunut mulle nyt jo kaksi kerta, vimeksi torstaina. Paiva on pitka kun mika kun heraa jo ennen muita puol nelja ja menee nukkuman vasta viimeisena joskus kahdeksan jalkeen. Kuitennii on kiva paasta kokkaamaan ja siivoamaan kunnolla.

Paivat menee nopsaa kun ja sekaisin kun elaa ihan muun maailman ulkopuolella, ilmeisesti Norjssa on tapahtunu kauheita nyt? Taalla me van keskitytaan paastamaan kolibreja keittiosta, kattelemaan puita ja nauttimaan merituulesta rannalla. Sit kun lopulta lysahtaa riippumattoon niin tajuaa kuin poikki on. Talla viikolla on ollu pitkia paivia, yhden 24 hoon aikana mm. kaveltiin kumpprit jalassa metsassa se 18 mailia, sen jalkeen nypin ekat punkit pois jaloista ja painuin nukkumaan kunnes herasin kahden tunnin paasta 00.00-04.00-vuoroon rannalle kilppariduuniin. :D Mut ihan parasta! Kun on paljon hommaa niin ei ehdi mieti turhia, kutentorakoita scrablelatikossa, niita punkinpaita jotka jai sinne ihon alle tai kahvipurkin takana asuva skorpionia :D No ei, ekan viikon jalkeen ei kuumuuskaan ole enaa kauheasti vaivannu, leirielamaan on helppo sujahtaa kun on kerran tottunut. Vahan kuin olisi partiossa tai armeijassa taasen.

Vapaa-ajalla taalla on tapana kitata syntisen mustaa kahvia, pelata Riskia tai pasianssia, killua riippumatossa (vah. tunti per paiva), lukea varjossa (kaikki lukee taalla Stieg Larssonia!! Ostin San Josesta Les Miserablesin mutta luovutin ja aloin uudestaan sen ekan noista edellisista) tai lahtea metsaan fiilistelemaan puita ja kuvaamaan morfoperhosia, helikonioita ja orkideoj. =) Lisaksi, kun porukka on niin hyvahenkista ja hauskaa, niin voi hyvilla mielin pelata lentista vuorovedessa ja antaa hiekan tunkea joka paikkaan. Osa porukasta ui meressa mutta ma en viela ole kunnolla pulikoinut. Aallokko on ollu niin kova ja rip tidet voi pyyhkista akkia kauas rannasta. Toisalta vedessa on hyva virkistaytya kun saadaan vaan se yksi suihku per paivassa etta vetta saastyy. Kaikki haisee enemman tai vahemman ummehtuneelle.

Alan yha enemman j enemman kallistua vanhan kunnon botaniikan puoleen kun miettii graduaiheita. Taalla riittais tyosarkaa kun saa kikseja jo pelkista puista. Lajistokartoitukset ois aika upeita.. Toivon vahan (tai aika paljon) etta paasisin Tyynenemeren rannikolle Drake Bayhin toihin saitten syksyksi, siella paasisi tutkiman puita ja siemendispersaalia. Lisaksi nakisi senkin puolen maasta!

Tassa on yksi upeimmista taalla kasvavista puista, Dipteryx panamensis (oleifera). En oo ikina nahny majesteeettisempia puita! Lankkujuuret, punaisista kukista loistava latvus ja kokoa plus 50 m. Siemenet olis aika pop! Kun lahdon aika tulee niin jatan suosiolla kaikki homehtuneet kalsarit pois ja lstaan rinkan tayteen siemenia, kahvia (paljon kahvia, paljon), riippumattoja ja muuta.

Tassa viel muutama valittu kuva (ylhaalla), paasen kirjoittelemaan varmaan taas kahden viikon paasta.

Mi vida en el bosque

Eka viikko Jalovan Estacion Bilogicassa takana, paastiin vapaalle taksi paivaksi ja lahdettin kanaaleja pitkin Tortugueron kylaan ostamaan herkkuja ja kirjottamaan sahkoposteja. Laitan tahan kuvia ja katson kuink nopsaa ne latautuu, hiki lirisee ja mittari tikittaa kuinka paljon tulee maksamaan :D No ei, ei oo kiire onneksi, vene lahtee takaisin vasta kahden tunnin paasta.

Tama viikko on siis ollut pelkkaa tenttaamista ja harjoittelua, on ollut EA:ta, lintujen ja kilpikonnien tunnistusta, ihmisiin tutustumista ja muuta kaikkea siistia. Huomenna alkaa oikeat surveyt, eli aletaan viikko-ohjelman mukaisesti kiertaen kulkea joko lintujen, kilpikonnien, jaguaarien tai muiden perassa. Paivat sulautuu toisiksi kun ainoa mista nakee ajan kulun on paivamaara jonka joku kirjoittaa taululle ja pyyhkii pois. Pimea tulee kuudelta, nukkumaan mennaan kahdeksalta ja heraaminen tapahtuu Auringon kanssa samaan aikaan viiden maissa. Siihen valiin mahtuu apinoita ja lintuja, kolibreja ja lehmia rannalla, hyvaa ruokaa jonka joku tuo eteen, hikea ja auringonpaistetta, hiekkaa joka paikassa, hikea ja vetta, vetta ja lisaa vetta, pitaa juoda lisaa, on ihan sikahauskaa ja autuas tunne siita ettei tunnista yhta ainutta puuta metsassa kookospalmun lisaksi! Ainoa asia mika harmittaa on ettei taalla tosiaan paase kirjoittamaan ja laittamaan kuvia muuta kuin talla tavoin, kun on vessahata ja ihmiset jonossa takana :D


Caño California,
Muun muassa tata pitkin melotaan kajakeilla ja kiikaroidaan lintuja (haikaroita, merimetsoja, erilaisia kanalintuja ja iibiksia)


Playa de Tortuguero,
Tata pitkin kavellaan pisimmillaan 15 mailia ja merkataan merikilpikonnien pesia, jalkia ja poikasia, lasketaan niiden munia ja piilotetaan salametsastajilta. Samaa raittia kavellaan kun seurataan jaguaarien kilpparimetsastysta. Karibianmeri on erilainen kun Itameri! En oo ikina kahlannut noin lampimassa vedessa.


Tuollaisen kuopan Green sea turtle kaivaa munilleen.


Mantled Howler Monkey,
yksi neljasta apinalajista! Naiden huutoihin aina herataan.


Porukkaa!
Lahinna taalla on anglosaksista tyyppia, australialaisia, britteja ja amerikkalaisia. Oon ainoa skandinaavi mutta onneksi on kolme tyyppia sveitsista joten en oo ainoa jonka eka kieli ei oo englanti. Meita kuuden kuukauden tyyppeja on yhteensa kuusi, joista nelja on australialaisia. Kivoja tyyppeja joten eikohan niiden kanssa viihdy. Nyt pitaa varmaan lopettaa, enkohan taas parin viikon paasta kirjoittele!