Uusi ääni

Hey hey heeey, mullahan on tällanenkin paikka olemassa! Mitä kummaa, tännehän olisin voinu avautua kaikki ne lähtöangstit jotka ny kaikuivat kavereiden (toivottavasti jo kuuroutuneille) korville! Edellisestä postauksesta sitä onkin tapahtunu melko paljon. Ehdin saada kaikki kandidaatinkurssit tehtyä, elää dekadenttia elämää Helsingin ja Turun toukokuussa, istua jokirannassa ja Tähtitorninmäellä, tavata jännii tyyppei, aloittaa työt, sanoa hei-hei yhä kasvavalle joukolle kavereita ja ennen kaikkea fiilistellä elämää tänä kahdentenakymmenentenäkolmaneta keväänäni. Tuntuu, että tämä lähtöä edeltävä kuukausi on aina yht kaksijakoinen, toisaalta haluaisi vaan päästä matkaan ja toisaalta löytää vaik kui paljon asioita joita tietää sit maailmalla kaipaavansa:


Talitiaiset! Nämä kamut kiehnäsi mökillä uudessa pöntössä. Emo hautoi ja tapitti lievän hermostuksen vallassa kun kävin ensikerran katsomassa, mutta tällä kertaa se oli varmaan ruuanhankinnassa. Toivottavasti mökillä on nyt ollu lämpimät säät ja paljon ruokaa, Ruissalossa (jossa siis aloin lintuduunin kuun alussa) on ollut tosi hyvät säät siivekkäille. Lämmintä ja kuivahkoa, ja ruuastakaan ei oo ollu puutetta (Ne mittarit, se kakkasade..! :D). Työ siellä on alkanut tutulla tavoin, ja itseasiassa loppuukin jo vajaa pari viikon päästä. Ulkoilma, puutarha ja emorengastukset on olleet hurjan kivoja:


Ja toinen mitä tulee kyl ikävä


Keharointi!! (No ei, kaverit yhyy, kuinka taas lähdenkään ihan itsekseni reissuun, lylyittä lumille ja suksitta saloille! Onneksi tuommottis paikois varmasti löytyy sitä seuraa.)

Joo. Täällä on ollu niin kuuma että polla menee sekaisin vaikka pitäisi keskittyä vielä viimeisten reissuasioiden hoitoon. Lähtöintoa haen tällaista tosiseikoista:

-Yksin Costa Ricassa esiintyy 52 lajia kolibreja (Trochilidae)
-Ensimmäiset kymmenen viikkoa majoitus sijaitsee Karibianmeren rannalla kansallispuistossa
-Duuniporukka koostuu sekä espanjaapuhuvista, että briteistä, skoteista, ausseista ja amerikkalaisista
-Kunto kohoaa ja tuun takasin superlihaksikkaana!!
-Sademetsä lattarit espanja elämä hurrikaanit riippumatot wu-huu!

To name a few. Motivaatiosta ei siis ole puutetta, Suomi mussa vain herää henkiin just ennen lähtöä. :D No, eiköhän tuonne kotiudu yhtä hyvin kuin Huippiksille. Luin ekoja postauksia siltä reissulta ja palautin itseni niihin tunnelmiin. Se oli vähän kuin olis tullu jollekin pitkälle partioleirille, kun ajettiin lentokentältä sysipimeässä ja ympäriltä kuului ties minkäkielinen rupattelu. Ennenkin on selvitty alkujännäyksistä, ennenkin on kotiin jääny paljon aarteita ja ennenkin ne on löydetty sitten kotiinpaluun jälkeen sieltä odottamasta! Hyvä Jussi, siistiä lähteä taas maailmalle!! :D

(Sikäli antiklimaattista, että lähtöön on vielä yli kaksi viikkoa, eheh. No, jos en sitä ennen ehdi kirjoittaa lisää niin tämä toimikoon sparrauksena.)

Porque es muy importante que mirar a la adelante, niin virittäydyn nyt kuumiin tunnelmiin (lol) ja siivoan.